Politiikan ABC

  •  Asepalveluksesta tulee siirtyä kohti tasa-arvoisempaa kansalaispalvelusta, jossa jokainen sukupuoleen katsomatta suorittaa kansalaispalveluksen aseellisena tai aseettomana. 
  •  Biotalous. Suomalaisessa luonnossa pilee valtava potentiaali uusille innovaatioille, vientituotteille, palveluille ja työpaikoille sopusoinnussa luonnon ekosysteemin kanssa.
  • Demokratian arvostaminen. Tänä päivänä tuntuu, että osa poliitikoista on unohtanut jopa yleiset käyttäytymistavat ja täysistunnoista on tullut teatraalisia oman egon nosto tilaisuuksia. Yhteinen tavoite, paremmasta huomisesta unohtuu liian usein oman navan ja puoluerajojen kyttäämiseen. 
  •  Ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Jokaisen tulee saada tukea oman terveyden ylläpitoon. Yhteiskunnassa tulee olla tarjolla matalan kynnyksen keskusteluapua. Elintapasairauksien välttämiseksi riskiryhmiin kuuluvalle tulee tarjota aitoa ja yksilöllistä apua elämäntapojen muutokseen, eikä ensisijaisena vaihtoehtona voi olla lääkeet. Ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä tulee pyrkiä ylläpitämään.
  • Fossiiliset polttoaineet historiaan. Olemme tienhaarassa tulevaisuuden suhteen. Jotta ilmastonlämpeneminen voidaan pysäyttää alle kahteen asteeseen, tulee muun muassa fossiilisista polttoaineista luopua ja siirtyä kohti ympäristöystävällisiä energiamuotoja kuten aurinkoenergiaa ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin.
  • Geopoliittinen sijainti. Suomen sijainti EU:n reuna-alueella Venäjän vieressä aiheuttaa meille väistämättä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Natoon hakeutuminen aiheuttaisi väistämättä ei-toivottua epävakautta Itämerellä ja sitoisi liikaa omaa päätösvaltaamme sotilaallisissa toimissa. EU:n sisäistä sekä Pohjosmaista turvallisuusyhteistyötä tulee lisätä, mutta Natolle tulee tässä kohtaa sanoa ei.
  •  Hallittu maahanmuutto. Suomi tarvitsee hallittua maahanmuuttoa. Syntyvyyden laskiessa, tulevaisuuden työvoimapula tiedossa olevana, sekä ihmisyys ja inhimillisyys arvoina, vastaus ei ole rajat kiinni tai auki. Vastaus on toimiva yhteistyö EU:n ulkorajoilla, työperäisen maahanmuuton kasvattaminen sekä siirtyminen kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja laadukkaan kotouttamisen välittömään aloittamiseen. 
  •  Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pehmeistä suojelu puheista, vaan karu ja kova fakta on se, että jos haluamme tällä pallolla elää, kasvaa ja yrittää myös tulevaisuudessa on sen eteen tehtävä töitä nyt. Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi, meidän on pakko alkaa keskustella myös aidosti sopeutumistoimista. 
  •  Julkinen talous. Sanonta "vahva julkinen talous on köyhän etu", ei ole klisee. Vaikka talous ja työllisyys on saatu käännettyä kohti kasvua, työtä riittää ja julkisesta taloudestamme on pidettävä huolta, jotta myös tulevaisuudessa ihmisillä on mahdollisuus sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen.
  •  Kansankapitalismin edistäminen. Pitkään puhuttu 2020 käyttöön tuleva sijoitussäästötili on hyvä kannustus  pitkäaikaissäästämiseen. Tarvitaan kuitenkin lisää panostuksia kansan mahdollisuuksiin aloittaa sijoittaminen ja säästäminen. Tässä tärkeässä roolissa on myös talousopetuksen määrän selvä kasvattaminen.
  •  Laadukas ja lähellä tuotettu ruoka. Mielestäni on turha kinata ja syytellä, liha vai kasvis. Avain asemassa on ruuan todellinen alkuperä, kuljetus, kasvatus ja valmistus. Pirkanmaalainen riista suhteessa toiselta puolelta maapalloa kuljetettuun prosessoituun kasvisruokaan tai vastaavasti ulkomainen tehotuotettu antibiooteilla höystetty liha suhteessa kotimaisiin kasvisruoka innovaatioihin. Kyse on ruokaketjun kokonaisuudesta, ei vain siitä, mitä on lautasella.
  •  Meidän maakunta. Pirkanmaalla on huikea potentiaali nousta maan ykkös maakunnaksi, jos pidämme koti maakuntamme puolia vahvasti. Maantieteellisesti Pirkanmaa sijaitsee keskellä kaikkea, ja vahvat koulutusmahdollisuudet luovat hedelmällisen maaperän yritystoiminnalle ja sitä myöden työlle ja väestön kasvulle. Pirkanmaa on vahva vaihtoehto pääkaupunkiseudulle, kun muistamme myös pitää sen puolia.
  •  Nuorten mielenterveystyö kaipaa paljon voimavaroja. Mielenterveysongelmat ovat ikäpolvemme suurin työkyvyttömyyden syy ja inhimillinen tuska, kun oikeaa apua ei saa, kestää usein vuosia, pahimmillaan vuosikymmeniä. Apua tulee saada nopeasti ja avun on oltava todellista ja pitkäkestoista keskusteluapua ja/tai terapiaa. Ketään ei tulisi vain passittaa sairaslomalle lääkkeiden ja kuukausittain vaihtuvan keskusteluavun kanssa, vaan hoidon on oltava syihin paneutuvaa keskusteluapua, pitkäkestoista ja vakaata.
  •  Opiskelijoiden tulorajoja nostettava. Mielestäni opiskelijoiden velvoittaminen velkaantumaan on lähes sairasta. Opintotuen velkaosuuden kasvattamisessa ja tulorajojen ennallaan säilyttämisessä, on kyse riittävän toimeentulon lisäksi myös näiden vaikutuksista nuoren väestön talousajatteluun sekä työkulttuuriin. Mielestäni on todella todella haitallista, että nuoria ohjataan ottamaan ikään kuin helppoa ja turvallista lainaa ja samaan aikaan pitää laskea, ettei vain tekisi liikaa töitä. Ajatusmalli on pielessä jo ennen kuin on astuttu kunnolla työelämään.
  •  Perhevapaauudistus on toteutettava lapsen yksilöllinen etu ja järjestelmän joustavuus ykkösasioina. Toisen lapsen etu on olla pitkään kotona ja toisen se, että hän pääsee jo melko varhaisessa vaiheessa varhaiskasvatuksen piiriin. Perheiden valinnanvapaus tulee säilyttää, mutta isiä tulee kannustaa pitämään enemmän vanhempainvapaita ja tähän tulee olla myös käytännön edellytykset kunnossa. Työ, elinikäinen oppiminen ja perhe-elämä on kaikki mahduttava samaan lauseeseen joustavasti.
  •  Raideliikenne. Kolmas raide Tampereen ja Helsingin välille on välttämätön, ei vain kasvukeskusten, vaan koko Suomen jouhevan junaliikeenteen takia. Pendelöinti Pirkanmaan ja pääkaupunki seudun välillä tulee kasvamaan ja nopea henkilöliikenne sekä mahdollisuus kasvattaa rahtiliikennettä ovat pirkanmaalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden etu.
  •  Sosiaaliturvaksi perustulo. Ihmisarvo on jakamaton ja hyvinvointivaltion tulee huolehtia heistä, jotka siihen ei itse pysty. He jotka pystyvät, eivät voi hyväksikäyttää järjestelmäämme, joka on aidosti sitä tarvitseville elämän edellytys. Työn tulee aina olla kannattavaa, eikä koskaan voi tulla tilannetta, jossa pohditaan "Kannataako minun mennä töihin? Kannattaako perustaa yritystä?" 
  •  Tasa-arvo on sitä, että jokainen lähtee samalta viivalta. Kaikilla on oltava samat mahdollisuudet menestyä, elää, oppia ja saavuttaa olivatpa he perhetaustaaltaan, sukupuoleltaan, iältään, etniseltä taustaltaan tai kotipaikkakunnaltaan mitä tahansa. Tasa-arvo ei tarkoita kaikille kaikkea automaationa, se tarkoittaa kaikille samaa mahdollisuutta.
  •  Uusi työelämä. Työelämä on suuressa murroksessa, uskon että tulevaisuudessa työntekijä ja työnantaja seisovat samalla puolella. Hyvinvoiva työntekijä tuottaa ja jaksaa antaa työlleen enemmän, jolloin yrityksen kassa puolestaan voi hyvin. Kun taas yrityksen kassa voi hyvin, voi se panostaa entisestään työntekijöihinsä. Vastakkainasettelun aika on ohi. Toisaalta myös työsuhteet ovat murroksessa. Työsuhteiden kesto, projektiluontoisuus, sekä yrittäjyys, palkkatyö ja opinnot kaikki jouhevasti päällekkäin ovat tulevaisuutta. Uusi työmuoto vaatii osaltaan perustuloa, jotta ihmiselle on kuitenkin aina lopulta viimeinen turvaverkko kannattelemassa.
  •  Varhaiskasvatus on panostamisen arvoinen. Varhaiskasvatuksen parissa pieni lapsi viettää usein suuren osan valveillaoloajastaan ja lapsuudessa määrittyy koko loppuelämään heijastelevat turvallisuudentunne, luottamus ja uskomukset ympäröivään maailmaan, ihmisiin sekä itseensä. Varhaiskasvatuksen panostukset ovat sijoitus tulevaisuuteen ja jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
  •  Yrittäjyyden edelletykset kuntoon. Pienten yritysten kasvunedellytyksiin tulee panostaa ja kovaa. Valtaosa maamme yrityksistä on yksinyrittäjiä, kun taas valtaosa työpaikoista luodaan pk-yrityksiin. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulee löytyä enemmän tukija ja verotuksen on kannustettava kasvuun. Lisäksi yritteliäisyyden kulttuuria kokonaisvaltaisesti tulee lisätä.
  •  Älykästä päätöksen tekoa. Politiikka on yhteistyötä ja parhaan kokonaisuuden etsimistä eri näkökulmien keskeltä. Yhteistyö ja erilaisten näkökulmien kunnioittaminen, kriittinen ajattelu ja maailman muuttuessa ja faktan lisääntyessä myös omien ajatusten terve kyseenalaistaminen ovat mielestäni älykästä päätöksen tekoa. Naapurin esitystä tai toimintaa ei tarvitse haukkua vain sen takia, ettei se ollut oma eikä siitä sada pisteitä omaan laariin.
- Aino-Riikka Simula -
All Rights Reserved 2018. ainoriikkasimula.fi