Hyvinvointialueen ABC
  • A - Acuta ja ensiapu asiakasystävällisiksi.

    Ei ole millään tavoin inhimmillistä eikä järkevää, että sairaat ja kipeät vanhukset, lapset ja työssäkäyvät ihmiset odottavat hoitoon pääsyä tuntikausia. Laadukasta ensiapua on oltava tarjolla useissa toimipisteissä ja asiakkaita on pystyttävä ohjaamaan paremmin, jo yhteydenottovaiheessa nopeimman ja laadukkaimman hoidon pariin. Myös digipalveluita on hyödynnettävä. Täytyykö ihmisen todella odotaa vuoroa kipeän lapsen kanssa kolme tuntia täydessä odotustilassa vai voisiko ensimmäisen yhteyden ensiapuun ottaa kotisohvalta niin, että saisin hoitajalta ensiarvion ja jo tässä kohtaa vuoronumeron, joka antaisi edes jonkinlaista suuntaa ottaako lääkäri meidät vastaan  puolen tunnin vai kolmen tunnin päästä. Palvelut on saatava inhimilliseksi kaikille, ei vain hyvän terveysvakuutuksen omaaville.

  • ​B - Budjentointi on keskeisimpiä aluevaltuuston ohjaus mekanismeja palveluiden järjestämiseen.

    Aluevaltuuston tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestäminen omalla alueellaan.  Kuitenkin on myös hyvä muistaa aluevaltuuston päätöksentekotaso. Aluevaltuusto tulee päättämään mm. hyvinvointialueen strategiasta (visio, painopisteet, tavoitteet), hallintosäännöstä (kuka päättää ja mistä päättää hyvinvointialueella) sekä talousarviosta ja tilinpäätöksestä (mihin rahaa laitetaan, kuinka paljon). Toki aluevaltuustossa päätetään monista muistakin asioista, mutta keskeisimpiä ovat nämä sitovasti päätettävät asiat. Sillä mihin ja millaisiin palveluihin valtuutetut priorisoivat rahaa on erittäin tärkeä rooli. Budjetoinnin on omasta näkökulmastani oltava läpinäkyvää, vastuullista, vaikutuksiltaan lapsimyönteistä, rahaa pitää olla myös pelastustoimelle sekä mielenterveyden hoitoon. 

  • ​C - Coxa ja sydänsairaala yhtiömuotoisena on hyvä asia ja näistä tulisi ottaa mallia muillekin sektoreille.

    Jotta pystymme tulevaisuudessakin tuottamaan hyvinvointivaltion palvelut kaikille laadukkaasti ja kaikille saavutettavasti, tarvitsemme julkiselle puolelle uusia toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka lähtevät liikkeelle hyvästä johtamisesta, terveestä tuloshakuisuudesta ja henkilöstön asiantuntemuksesta hoitaa asiat taloudellisemmin ja tehokkaammin. Ideologisiin mörköihin lukittautuminen on viimeinen asia, mitä tämä hyvinvointivaltio tarvitsee.

  • ​E - Ennaltaehkäisy on ainut kestävätie niin inhimmillisesti, kuin taloudellisesti.

    Keskitymme liikaa mielestäni, niin terveyspalveluissa kuin tutkimuksessa, seurauksien ja ongelmien tukahduttamiseen, kuin syiden etsintään, ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Säästäen kalliista toimenpiteistä, lääkkeistä ja pidentäen ja parantaen työkykyä ja elämän laatua. Ennaltaehkäisyssä pitää myös etsiä rohkeasti uusia toimintatapoja, sillä valistus tyylinen "älä tupakoi, liiku, syö hyvin" ei varmasti poista ongelman ydintä. Jokainen tietää kyllä miten teoriassa eletään terveellisesti.

  • ​H - Henkilökunnan hyvinvointi

    Sote-alan henkilöstön tilanteeseen on vastattava usein eri keinoin. Palkan tulee olla oikeassa suhteessa työn vastuuseen, raskauteen ja alan osaaja pulaan. Palkan lisäksi huomiota on kiinnitettävä johtamiseen, joka heijastelee vahvasti työhyvinvointiin ja työilmapiiriin. Myös oikea resurssointi takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon asiakkaalle, mutta myös inhimillisen mahdollisuuden hoitaa työnsä niin hyvin, kuinka tarve ja ammattietiikka sitä vaatii.

  • ​J - Julkiset hankinnat

    Hyvinvointialue tulee olemaan keskeinen toimija Pirkanmaan hankinnoissa. Hankintojen pitää olla vastuullisia ja laadukkaida sekä mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja. Kilpailutuksien pitää mahdollistaa pk-sektorin soteyrityksien osallistuminen kilpailutukseen. Kilpailutukset eivät voi edesauttaa vain suurten terveysjättien jättimäistä kasvua vaan hyvinvointialueelle tulee saada pieniä sote-alan yrityksiä mukaan palveluntarjoajiksi. Julkisten hankintojen on huomioitava myös varautuminen mahdollisiin kriisitilanteisiin.

  • K - Kunnat ja kolmas sektori mukaan yhteistyöhön

    Sote-palveluiden siirtyessä alueiden vastuulle, kuntiin jää edelleen tärkeä osa hyvinvoinnin edistämisen osalta. Lisäksi esimerkikis koulupsykologien, koulukuraattoreide ja lastensuojelun työntekijöiden tulee jatkossakin tehdä tiivistä ja lähellä olevaa yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Emme saa synnyttää raja-aitoja vaan yhteistyö kunnan ja alueen välillä tulee toimia saumatta. Myös kolmas sektori tulee huomioida alueen toiminnassa, niin hyvinvoinnin edistämisessä kuin palveluiden mahdollisena tarjoajana.

  • ​L - Lähipalvelut ovat hyvinvointia ja tasa-arvoa

    Pirkanmaalaisten on saatava palveluja tasa-arvoisesti. Palveluja ei voi keskittää, vaan apua ja hoitoa on saatava lähellä ihmistä. On tietenkin luonnollista, että osa palveluista, esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluita, ei saa kaikkialta, mutta esimerkikis neuvola, perusterveydenhuolto ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut on saatava läheltä.

  • ​M - Mielenterveystyö

    Meillä on käsissä mielenterveyskriisi, johon meillä ei ole varaa. Ei inhimillisesti, eikä taloudellisesti. Tarvitsemme mielenterveyspalvelut, jotka takavaat laadukkaan ja nopean avun. Tarvitsemme terapiatakuun. Lisäksi meidän tulee huolehtia, että koulupsykologeja ja -kuraattoreita on riittävästi ja heidän toimipaikkansa pysyvät kouluissa, lähellä lapsia ja nuoria.

  • ​N -  Neuvoloiden kehittäminen

    Tarvitsemme perhepalvelut jotka vastaavat 2020-luvun tarpeita ja neuvolat ovat osa näitä. Toimintoja tulee kehittää, kohti perhekeskuksia, jossa perheiden palvelut ovat saman oven takana ja moniammattillinen yhteistyö toimii. Neuvoloita tuli kehittää entisestään tukemaan perheiden jaksamista, parisuhteiden hyvinvointia, kasvatuksellisia pulmia ja lapsettomuuden haasteita ja keskenmenojen käsittellyitä. Terveydenhoitaja ei tietenkään voi ryhtyä kaikiksi parisuhdeterapeutista psykologiin ja varhaiskasvatuksen opettajaan, mutta terveydenhoitaja voi toimia matalankynnyksen kontaktina ja ohjata oikein ennaltaehkäisevien palveluiden ja asiantuntijoiden avun piiriin. Neuvoloihin tulisi olla saatavilla myös ilta-aikoja ja neuvoloiden ja perheiden palveluiden tulee huomioida erilaisten perheiden tarpeet ja tilanteet entistä paremmin. 

  • ​O -  Onnistunut hoitopolku

    Ihmisen tulee päästä oikean avun piiriin suoraan. Mielestäni arvio hoidon tarpeesta voidaan tehdä alustavasti etänä, josta pitäisi lähteä liikkeelle ehyt hoitopolku. Etänä, esimerkiksi puhelimitse, tehtävässä kartoituksessa tulisi jo pystyä osoittamaan asiakkaalle paikka, jossa hän pääsee tarvitsemiinsa palveluihin esimerkiksi labraan tai röntgeniin. Asiakkaiden pallottelu toimipisteiden välillä ja päällekkäiset käynnit,  ei ole hyväksi asiakkaalle, terveydenhuollolle eikä ympäristöllekkään.  Onnistunut hoitopolku ottaa myös huomioon ihmisen terveyden kokonaisuutena ja on oikea aikaista.

  • ​P -  Pelastustoimi

    Ympäri Pirkanmaan on saatava apua ympärivuorokauden inhimillisessä ajassa. Niin kotona Tampereen keskustassa kuin Krääkkiössä, ja mökillä Virroilla kuin Valkeakoskella. Pelastustoimen riittävä rahoitus on turvattava ja myös sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta.  Ihmisten turvallisuus ei voi olla keskitettävissä.

  • ​R - Ratkaisuja ennakkoluulottomasti

    On fakta, ettei julkisen talouden tila ole häävi ja tulevaisuudessa tarvitsemme uusia keinoja tuottamaan hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut taloudellisesti kestävästi.  Tämä siksi, että myös tulevaisuudessa on varaa riittäviin palveluihin. Meidän tulee etsiä ratkaisuja palveluiden taloudelliseen järjestämiseen ennakkoluulottamasti ja ottaa digipalveluita käyttöön niissä palveluissa, kun se on mahdollista sekä yhdistää digi- ja fyysisiäpalveluita.

  • ​S - Sosiaalipalvelut

    Sosiaalipalveluihin on osoitettava riittävät resurssit sekä panostettava ennaltaehkäisyyn mm. neuvoloita ja mielenterveyspaveluita kehittämällä. Inhimillinen asiakasmäärä ammattilaista kohden on keskeistä niin työhyvinvoinnin, asiakas turvallisuuden kuin sosiaalihuollon palveluiden tulemiseen tarpeettomaksi asiakkaalle. 

  • ​T - Terveyspalvelut

    Terveydenhuollossa painopiste tulee saada ennaltaehkäisyys ja perusterveydehuoltoon, pois päin kalliista erikoissairaanhoidosta. Tarvitsemme yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa terveellisten elintapojen edistämiseksi. Kaikkeen emme tietenkään pysty vaikuttamaan, mutta terveellisillä elintavoilla voimme tutkitusti vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin ja myös kalliisti hoidettaviin sairauksiin. 
  • ​U - Uusi aika

    Historiallisen suuri uudistus luo mahdollisuuksia myös uudelle päätöksenteon ja vaikuttamisen kulttuurille. Toiset ovat lytänneet uudistus lisä byrokratialla ja hallinnolla. Itse ajattelen, että uudistus on mahdollisuus vahvistaa demokratiaa.  Emme tarvitse lisää byrokratiaa, mutta tarvitsemme enemmän aitoja vaikuttamisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Näitä keinoja ovat mm. maakunnallisten nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostojen aktiivinen mukaan otto, hyvinvointialuetta koskevat aloite mahdollisuudet ja esimerkiksi erilaiset kansalaisraadit tai -keskustelut.
  • ​V - Vanhustyö

    Jokaisella ikäihmisellä tulee olla oikeus elämänmakuisiin vanhuudenpäiviin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta valita pitkäaikainen palvelukoti paikka omalta kotipaikkakunnaltaan ja saada kotiinsa riittävää tukea ja apua sekä terveydenhoitoon, että sosiaalisiinsuhteisiin sekä arkikuntoutukseen. Ikäihmistenkin terveys on nähtävä kokonaisuutena, siinä missä nuorempien.

  • ​Y -Yritttäjät palveluntarjoajina

    Yksityinen sektori on otettava mukaan yhdeksi palveluntarjoajista. Meillä ei ole varaa jättää osaavia toimijoita pois ideologisten mörköjen takia. Ajattelen, että terve kilpailu ja kunnianhimo on hyvästä.  Terve kilpailu toimijoiden välillä synnyttää halun kehittyä ja takaa myös palvelun laadun kehittymisen. Tottakai alalla on nähty myös ikäviä esimerkkejä siitä, kuinka kilpailu ei ole enää tervettä, vaan kohtuutonta voiton tavoittelua. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että valtaosa, kymmenet tuhannet, sote-alan yritykset ovat pk-sektorin pienyrityksiä, jotka tekevät laadukasta ja hyvää työtä. Meidän tulee varmistaa, että kilpailutukset mahdollistavat pienten- ja keskisuurten yritysten osallistumisen.

  • ​Ä - Äitiysfysioterapia

    Osana neuvoloiden kehittämistä tulevaisuudessa pitäisi panostaa enemmän myös äitiysfysioterapiaan ja synnytyksestä palautumiseen. Äitiysfysioterapia ennaltaehkäisee monia synnyttäneillä naisilla esiintyviä vaivoja keskivartalon ja sukupuolielinten alueella. Esimerkiksi Ranskassa äitiysfysioterapiaa tarjotaan useita kertoja synnyttäneille naisille.

- Aino-Riikka Simula -
All Rights Reserved 2018. ainoriikkasimula.fi